Kesä oli lyhyt ja ruska vielä lyhyempi!

Jo syyskuu lopulla ruska alkoi olla ohi ja puut pudottivat kovaa vauhtia lehtiä täällä Kilpisjärvellä. Pakkasaamuja on ollut jo muutama ja raikas kuura peittänyt maan aamuisin. Maisema on karu ja keli kolea. Onneksi pirtissä lämpöä ja tunnelmaa riittää.

Myös vettä on satanut ja syksyn myrskyjä ollaan saatu ihmetellä viime viikkojen aikana. Kovat tuulet Kilpisjärvellä ylittivät uutiskynnyksen ja laittoivat suuren järven aaltoilemaan komeasti! Malla-laivakin jouduttiin siirtämään turvallisempaan paikkaan odottelemaan myrskyjen laantumista. Kaksi komeaa vuodenaikaa on kohta täällä käsivarressa koettu ja kaamosta odotellaan jännittävin mielin.

Kesä kilpisjärvellä oli lyhyt mutta ytimekäs. Saimme nauttia harvinaisen lämpimistä kesäpäivistä useaan otteeseen. Kilpisjärven rannallakin tuli käytyä muutaman kerran. Rannat tosin täällä ovat kovin karuja verrattuna kotopuoleen. Kilpisjärveä nimittäin reunustaa komea rakka miltein ympäriinsä ja matalia lapsille sopivia rantoja oli aluksi vaikea löytää.

Käyttäjäystävällisempiä uimapaikkoja toki lähimaastosta ja Ruotin puolelta järveä, tietenkin, löytyy kun osaa vaan etsiä. Helteet tulivat kuitenkin nopeasti ja katosivat vähintään yhtä nopeasti. Juuri kun oltiin asiasta hieman jo kartalla, olikin aika valmistuta ruska-aikaan. Nyt kuitenkin on muutama kiva ranta tiedossa ensi kesää ajatellen, jos saamme täällä siihen saakka aikaa viettää.

Oliko siellä kesällä paljon sääskiä? -on kysymys jota kuulen verrattain usein. Miltä se Räkkäaika sitten tuntui täällä käsivarressa tällaiselle kaupunkilaistytölle? No, vastaus on että ei juuri miltään! Yhtään vaellusta lenkkiä, marjareissua tai muutakaan tekemistä en ötököiden vuoksi jättänyt käymättä. Myöskin perinteiset hyttysmyrkyt jäi meidän perheessä täysin käyttämättä. 

Ötököiltä suojauduttiin pääasiassa vaatteilla. Omalla pihalla, jossa grillailtiin ja oltiin pidempiä aikoja paikoillaan oli käytössä Termosell. Ilman tätä ja raid-merkkistä hyttysmyrkkyä sisällä, voisi toki olla allekirjoittaneella hieman eri ääni kellossa. Ilman näitä kahta ihmeen tekijää olisi kotona pihalla oleskelu ja hyvät yöunet jääneet historiaan. Sen verran sääskiä,  mäkäräisiä sekä polttiaisia pihaltamme löytyi pahimpaan aikaan. 

Ainakaan siis sääskien vuoksi en jättäisi Lapin reissua tekemättä jatkossakaan kesäisin. Parhaat kelit olla tunturissa olivat kuitenkin mielestäni vasta loppu kesästä tai alku syksystä, kun ötökät ja helteet olivat menneet. Näin luonnosta sai nauttia rauhassa, ilman armotonta paahdetta ja jatkuvaa huitomisesta tauoilla. Tunturissa kun meinaa kesällä olla sääskien lisäksi välillä hieman vaikea löytää suojaa auringolta.

Vaikka taivas on tähän aikaan vuodesta sangen harmaa aamusta iltaan useimpina päivinä, täytyy sanoa, että jotain mystistä kauneutta tästäkin kelissä on. Kauniita syksyisiä auringonlaskuja olemme saaneet ikkunasta ihastella lasten kanssa. Myös ensimmäiset revontulet satuin näkemään haaleana taivalla Leutsuvaran yllä,  kotiin ajellessa tällä viikolla. 

Toivottavasti syksy on antanut parastaan myös muualla Suomessa. Koetetaan nauttia näistäkin keleistä nauttia hetki vielä ennen lumen tuloa, jota muuten lupailtiin käsivarteen jo viikonlopuksi. Jaiks! Itse voisin vielä nauttia syksystä hieman pidempäänkin..

Pitäkää varpaat kuivana ja muistakaa heijastimet!  

Niina