Kesä oli lyhyt ja ruska vielä lyhyempi!

Jo syyskuu lopulla ruska alkoi olla ohi ja puut pudottivat kovaa vauhtia lehtiä täällä Kilpisjärvellä. Pakkasaamuja on ollut jo muutama ja raikas kuura peittänyt maan aamuisin. Maisema on karu ja keli kolea. Onneksi pirtissä lämpöä ja tunnelmaa riittää.

Myös vettä on satanut ja syksyn myrskyjä ollaan saatu ihmetellä viime viikkojen aikana. Kovat tuulet Kilpisjärvellä ylittivät uutiskynnyksen ja laittoivat suuren järven aaltoilemaan komeasti! Malla-laivakin jouduttiin siirtämään turvallisempaan paikkaan odottelemaan myrskyjen laantumista. Kaksi komeaa vuodenaikaa on kohta täällä käsivarressa koettu ja kaamosta odotellaan jännittävin mielin.






Kesä kilpisjärvellä oli lyhyt mutta ytimekäs. Saimme nauttia harvinaisen lämpimistä kesäpäivistä useaan otteeseen. Kilpisjärven rannallakin tuli käytyä muutaman kerran. Rannat tosin täällä ovat kovin karuja verrattuna kotopuoleen. Kilpisjärveä nimittäin reunustaa komea rakka miltein ympäriinsä ja matalia lapsille sopivia rantoja oli aluksi vaikea löytää.

Käyttäjäystävällisempiä uimapaikkoja toki lähimaastosta ja Ruotin puolelta järveä, tietenkin, löytyy kun osaa vaan etsiä. Helteet tulivat kuitenkin nopeasti ja katosivat vähintään yhtä nopeasti. Juuri kun oltiin asiasta hieman jo kartalla, olikin aika valmistuta ruska-aikaan. Nyt kuitenkin on muutama kiva ranta tiedossa ensi kesää ajatellen, jos saamme täällä siihen saakka aikaa viettää.







Oliko siellä kesällä paljon sääskiä? -on kysymys jota kuulen verrattain usein. Miltä se Räkkäaika sitten tuntui täällä käsivarressa tällaiselle kaupunkilaistytölle? No, vastaus on että ei juuri miltään! Yhtään vaellusta lenkkiä, marjareissua tai muutakaan tekemistä en ötököiden vuoksi jättänyt käymättä. Myöskin perinteiset hyttysmyrkyt jäi meidän perheessä täysin käyttämättä. 

Ötököiltä suojauduttiin pääasiassa vaatteilla. Omalla pihalla, jossa grillailtiin ja oltiin pidempiä aikoja paikoillaan oli käytössä Termosell. Ilman tätä ja raid-merkkistä hyttysmyrkkyä sisällä, voisi toki olla allekirjoittaneella hieman eri ääni kellossa. Ilman näitä kahta ihmeen tekijää olisi kotona pihalla oleskelu ja hyvät yöunet jääneet historiaan. Sen verran sääskiä,  mäkäräisiä sekä polttiaisia pihaltamme löytyi pahimpaan aikaan. 



Ainakaan siis sääskien vuoksi en jättäisi Lapin reissua tekemättä jatkossakaan kesäisin. Parhaat kelit olla tunturissa olivat kuitenkin mielestäni vasta loppu kesästä tai alku syksystä, kun ötökät ja helteet olivat menneet. Näin luonnosta sai nauttia rauhassa, ilman armotonta paahdetta ja jatkuvaa huitomisesta tauoilla. Tunturissa kun meinaa kesällä olla sääskien lisäksi välillä hieman vaikea löytää suojaa auringolta.

Vaikka taivas on tähän aikaan vuodesta sangen harmaa aamusta iltaan useimpina päivinä, täytyy sanoa, että jotain mystistä kauneutta tästäkin kelissä on. Kauniita syksyisiä auringonlaskuja olemme saaneet ikkunasta ihastella lasten kanssa. Myös ensimmäiset revontulet satuin näkemään haaleana taivalla Leutsuvaran yllä,  kotiin ajellessa tällä viikolla. 



Toivottavasti syksy on antanut parastaan myös muualla Suomessa. Koetetaan nauttia näistäkin keleistä nauttia hetki vielä ennen lumen tuloa, jota muuten lupailtiin käsivarteen jo viikonlopuksi. Jaiks! Itse voisin vielä nauttia syksystä hieman pidempäänkin..

Pitäkää varpaat kuivana ja muistakaa heijastimet!  
Niina






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helmikuu vaihtui ja helmiäispilvet katosivat

Kuva
Elämä vuodenvaihteen jälkeen on ollut vauhdikasta Kilpisjärvellä. Arki käsivarressa rullailee ja viikot vierivät niin, ettei perässä meinaa pysyä. Nuoremman tytön voimakas kahden vuoden uhma kuitenkin pitää rutiinit arvossa ja jalat maassa meillä kaikilla. Tammikuun lopulla monta hienoa asiaa on tullut päätökseen, kun poikaystävä sai oman rakennusprojektinsa valmiiksi samoihin aikoihin, kun minä valmistuin taloushallinnon opinnoistani. Tämä projekti ei kuitenkaan ollut mikä tahansa projekti, vaan itse asiassa syy miksi tänne pohjoiseen ylipäätänsä muutettiin. Vaikka töitä osaavalle ja ammattitaitoiselle timpurille lisää löytyikin nopeasti, oli projektin loppuun saattamisessa haikea tunnelma. Tuntui hetken siltä, kuin työmme täällä pohjoisessa olisi nyt tehty ja olisi aika palata kotiin Ouluun. Onneksi niin ei kuitenkaan ole, myös minun onnistuttua työllistämään itseni opiskelun jälkeen harjoittelu yritykseen. Töiden lisäksi myös uusille harrastuksille on löytynyt tilaa uudesta arjesta....
Lue lisää

Puolivälissä matkaa, mutta minne?

Kuva
Reilu puolisen vuotta sitten pakkailin Hannuksessa tavaroita pahvilaatikoihin jännittynein mielin. Tungin vaatteita laatikoihin vain purkaakseen ne hetken päästä uudelleen ja todetakseni, että ainoastaan puolet oli lopulta tarpeellista. Tätä hulvatonta urakkaa jatkui monta viikkoa ja aina toukokuun lopuille saakka, kunnes käänsimme tyttöjen kanssa Volkswagenin keulan kohti pohjoista. Reissua edelsi edellämainitun urakan lisäksi hyppy toiseenkin tuntemattomaan. Kun päätös Lappiin muutosta vuodenvaihteessa tehtiin, alkoi ajatus oman blogin perustamisesta muhia. Asia vaati aluksi kuitenkin paljon kypsyttelyä ja pohdintaa siitä, miksi ja miten blogia tulisi kirjoittaa ja kenelle? Aivan yksiselitteistä vastausta en asioille koskaan saanut. Alusta asti oli kuitenkin selvää se, että blogin kirjoittaminen olisi järkevää tässä hullunkurisessa elämänvaiheessa, ihan jo oman mielenterveyden vuoksi. Täällä ruudun takana kun sattuu vaikuttamaan aika sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut kaveri. Henkil...
Lue lisää

Kevät Kilpisjärvellä 🌞

Kuva
Ihana kamala pilkkiviikonloppu on nyt nähty ja koettu täysin rinnoin. Hetkessä koko Kilpisjärven kylä oli täynnä elämää, ruokaa ja musiikkia. Vähintään yhtä nopeasti kaikki oli kuitenkin ohi jo sunnuntai iltana ja kylänraitti jälleen hiljainen. Vaikka tätä eriskummallista retkeä on nyt takana jo kokonainen vuosi täällä Lapissa, oli Vain kaksi kalaa -tapahtuma ensimmäinen laatuaan. Viime keväänä kun Kilpisjärvelle saavuimme,  oli tapahtuma peruttu toistamiseen ja myös pääsiäisen aikaan olivat rajat vielä Norjaan kiinni.   Tämä aiheutti sen, että koko ensimmäinen kevät oli epätavallisen rauhallinen, kun Norjasta ei tullut turisteja talvea viettämään ja kelkkailemaan Kilpisjärvelle. Ensimmäinen vuosi Kilpisjärvellä oli siis meille hieman poikkeuksellinen kokemus. Nyt kun rajavalvonta on hellittänyt, voisi nopeasti kuvitella, että meno alkaa pikkuhiljaa normalisoitua myös tällä rajan tuntumassa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että ainut varma on muutos. Muutos entiseen ja epävarmuus...
Lue lisää